Näin aloitat salibandyn

Mistä löytää sählyvuoron tai seuran?

Salibandyliitto neuvoo ottamaan yhteyttä paikalliseen urheiluseuraan tai kunnan liikuntatoimeen. Kumpikin tuntee alueen salit, vuorot ja joukkueet. Voit myös ottaa yhteyttä suoraan seuroihin ja kysyä, millaista toimintaa niillä on aloittelijoille, lapsille ja aikuisille.

Kolme reittiä

1. Seura. Seurassa harjoitellaan valmentajan johdolla ja pelataan sarjaa. Aikuiselle on tarjolla useita sarjatasoja, ja junioreille on omat ikäluokkansa. Seuran kautta hankitaan pelipassi.
2. Sählyvuoro tai harrastesarja. Kevyin tapa on liittyä vapaaseen vuoroon, työpaikan sarjaan tai kaveriporukkaan. Liitto tekee yhteistyötä työpaikkaurheilun, koululiikunnan ja muiden liikuntajärjestöjen kanssa, joten harrastesarjoja löytyy monelta paikkakunnalta. Jos paikkakunnalla ei ole vuoroa, voit perustaa oman joukkueen, ja liitto antaa ohjeita uuden seuran perustamiseen.
3. Koulu ja kerho. Lapsille on Säbäkipinä, joka on liiton matalan kynnyksen toimintamalli. Siihen kuuluu koulu- ja kerhotoimintaa sekä esikoululaisille suunnattua toimintaa. Liitto tarjoaa Säbäkipinän materiaaleja 1.-6.-luokkalaisille.

Mitä tarvitsen ensimmäiselle kerralle?

Tarkistuslista kokeilukertaa varten:

• sisäliikuntakengät (kenkien pitää olla sisäpelikäyttöön tarkoitetut)
• vesipullo ja urheiluvaatteet
• maila, jonka voi lainata seurasta tai kaverilta
• suojalasit, jos olet syntynyt 1.1.1999 tai sen jälkeen ja osallistut sarjaotteluun
• maalivahdille kasvonaamari ja muut maalivahtivarusteet, joiden lainaamisesta kannattaa kysyä seuralta

Liiton mukaan ensimmäisille kerroille riittää myönteinen asenne, sisäliikuntakengät ja vesipullo. Vasta kun peli jatkuu, kannattaa hankkia oma maila. Valintaa auttavat sivut salibandymaila ja lasten salibandymaila.

Kokeiluvuorolle ei tarvitse ostaa mitään valmiiksi. Jos käytät omaa mailaa, sen pitää olla kansainvälisen liiton hyväksymä ja merkitsemä, ja jos pelaat sarjaottelussa, myös suojalasien pitää olla hyväksytyt. Lisää lasien säännöistä on sivulla suojalasit.

Mitä pelaaminen vaatii: pelipassi ja vakuutus

Salibandyliiton sarjoihin ja turnauksiin pelipassi on hankittava ennen ensimmäistä ottelua. Vapaan vuoron tai oman porukan pelaamisesta kannattaa kysyä vuoron järjestäjältä, tarvitaanko vakuutus. Aikuinen harrastaja voi hankkia harrastepelipassin, jolla pelataan harrastesarjoissa ja -turnauksissa. Junioreille on oma pelipassinsa, ja vakuutus on junioriikäisille pakollinen. Tämä on käsitelty tarkemmin sivulla salibandylisenssi ja vakuutus.

Askel askeleelta aloittajalle

1. Päätä, mitä haluat: kilpailla, pelata kerran viikossa vai kokeilla.
2. Kysy paikalliselta seuralta tai kunnan liikuntatoimelta, missä on aloittelijoiden vuoro.
3. Mene paikalle sisäkengillä ja vesipullolla ja lainaa maila.
4. Tutustu lajin perussääntöihin sivulla salibandyn säännöt.
5. Hanki oma maila, kun olet pelannut muutaman kerran.
6. Jos haluat sarjapelaamaan, kysy seuralta pelipassista.

Salibandy lapsille ja nuorille

Lapsille laji on vauhdikas ja helppo aloittaa. Säbäkipinän tarkoitus on tuoda uusia lapsia ja perheitä lajin pariin, ja se tarjoaa seuroille eri tapoja järjestää toimintaa. Liitto järjestää myös Säbäkipinä-pelejä, jotka ovat yksittäisiä turnaustapahtumia ja sarjoja nuorimmille ikäluokille.

Vanhemmalle lapselle seura on luonteva askel. Juniori-ikäisten sarjoissa pelaaminen edellyttää pelipassia, ja junioreilla vakuutus on pakollinen. Aloituskokeiluun riittää kuitenkin usein seuran kokeiluviikko ja lainamaila.

Miten aikuinen aloittaa?

Aikuisena voit aloittaa lähes tasolta riippumatta. Harrastajalle sopivat työpaikka- ja harrastesarjat, joissa pelataan omaan tahtiin. Salibandyliitto järjestää harrastetason SM-turnauksia, joihin kuuluvat muun muassa Sähly SM, Työpaikka SM, Rock SM ja Lumisähly SM, joten kilpailuhenkisempikin harrastaja löytää omansa. Aikuisten sarjoja on paljon: miehillä F-liigan lisäksi seitsemän divisioonatasoa, naisilla F-liigan lisäksi 1.-4. divisioona, ja senioreille on omat sarjansa M35-M70 ja N30-N35 -ikäluokissa.

Jos et ole pelannut aiemmin, kannattaa aloittaa kevyellä harrastevuorolla tai seuran aikuisten aloittelijaryhmässä, jos sellainen on. Sarjaotteluun tarvitaan pelipassi. Vuoron järjestäjältä kannattaa kysyä, miten kokeilukerta hoidetaan. Pelaamisen alussa kannattaa panostaa lämmittelyyn: laji on nopea, ja suunnanmuutokset rasittavat nilkkoja ja polvia.

Mitä vanhemman kannattaa tietää lapsen aloituksesta?

Lasten aloittamiseen on tehty oma matalan kynnyksen reitti, Säbäkipinä. Sen sarjoissa pelaavat U8-10-juniorit, joillain alueilla myös U11-12-juniorit, ja pelit pelataan kevyellä formaatilla. Liitto toimittaa Säbäkipinä-materiaaleja kouluille ja kerhoille ensimmäisestä kuudenteen luokkaan.

Kun lapsi siirtyy seuran sarjatoimintaan, tarvitaan pelipassi. Junioreiden pelipassit on jaettu ikäryhmittäin, ja urheiluvakuutus on junioriikäisille pakollinen. Suojalasit ovat pakolliset virallisissa otteluissa kaikille vuonna 1999 tai sen jälkeen syntyneille kenttäpelaajille, joten lapsen kannattaa totutella niihin jo harjoituksissa. Lapselle sopivan mailan valintaa käsittelee sivu lasten salibandymaila.

Seurasta kannattaa kysyä:

• onko ryhmässä kokeilukertoja ennen pelipassin ostamista
• mitä varusteita seura lainaa
• kuinka monta kertaa viikossa harjoitellaan
• ketkä toimivat valmentajina ja miten vanhempia pyydetään mukaan toimintaan

Mistä tunnistat sopivan mailan?

Maila on aloittelijan tärkein oma väline. Mailan pitää olla IFF:n hyväksymä ja merkitty, ja sellaisen tunnistaa varressa olevasta hyväksyntämerkinnästä. Varren saa lyhentää, mutta muuten sen muokkaaminen on kiellettyä, joten oikea pituus kannattaa valita ostohetkellä. Kokonaan valmis maila saa painaa enintään 380 grammaa. Valintaa auttavat sivut salibandymailan pituus ja mailan jäykkyys.

Turvallisuus ja käytännön vinkit aloittelijalle

Sääntökirjan mukaan pelaajalla ei saa olla vaarallisia henkilökohtaisia varusteita. Kaulakorut, sormukset, rannekorut, korvakorut ja nahka- tai kuminauhat on poistettava, eikä niitä saa peittää teipillä. Päähineitä ei käytetä, paitsi solmutonta joustavaa otsapantaa. Laita siis korut pois ennen vuoroa ja pidä hiukset kiinni.

Lämmittele ennen jokaista vuoroa, juo riittävästi ja käytä kenkiä, jotka on tarkoitettu sisäpeleihin. Jos kenkä irtoaa kesken pelin, pelaaja saa jatkaa seuraavaan pelikatkoon asti. Aloittelijan kannattaa pysyä kaukalon keskellä ja opetella ensin pallonkäsittely ennen kovia laukauksia. Älä mene maalivahdin alueelle kenttäpelaajana, koska siitä seuraa vapaalyönti.

Jos kaupungissasi ei ole aloittelijoille sopivaa vuoroa, voit perustaa oman joukkueen. Salibandyliitto antaa ohjeita uuden seuran tai joukkueen perustamiseen, ja yhteystiedot löytyvät liiton verkkosivuilta. Kun joukkue on koossa, kysy kunnan liikuntatoimelta vuoroja.

Kuinka nopeasti pääsee mukaan peliin?

Ensimmäinen pelikerta on helpoin osa. Useimmissa lajin muodoissa riittää, että tulet paikalle ajoissa, kerrot olevasi aloittelija ja pyydät saada lainaksi mailan. Kokeilun jälkeen on helppo päättää, haluatko jatkaa vapaana vuorolla, liittyä seuraan vai pelata harrastesarjaa. Muista, että seurassa pelaaminen vaatii pelipassin ennen ensimmäistä sarjaottelua, ja uuden kauden pelipassien myynti alkaa elokuun alussa. Kysy seuralta myös, voiko ensimmäisiä kertoja pelata ilman maksua.

Kun laji tuntuu omalta, tutustu sivuun salibandyharjoittelu, jossa on viikko-ohjelma ja kotona tehtäviä harjoituksia.

3v3 matalan kynnyksen vaihtoehtona

Salibandyliitolla on oma 3v3-pelimuoto, jossa pelataan kolme kolmea vastaan pienemmällä kentällä ja omilla säännöillä. Liiton mukaan se on matalan kynnyksen tapa päästä mukaan pelitoimintaan. Katso viimeisimmät säännöt liiton alueellisten sarjojen sivulta.