Salibandyn historia

Aikajana: mitä milloinkin tapahtui

Milloin salibandy keksittiin?

Yhtä keksimispäivää ei ole. IFF:n oman historiakatsauksen mukaan juuret yltävät vuoteen 1958, jolloin yhdysvaltalainen yritys Minneapolisissa alkoi tehdä muovimailoja nimellä Cosom, ja pelaaminen levisi Yhdysvalloissa ja Kanadassa floor hockey -nimellä. Nykyisen salibandyn muoto kehitettiin Ruotsissa 1970-luvulla.

Suomessa laji tuli tutuksi sählynä. Jyväskylän yliopiston tutkielman mukaan sähly yleistyi 1970-luvulla opiskelijapiireissä, ja tästä sukupolvesta alettiin puhua sählysukupolvena. Pelaajat muuttivat opiskelun ja töiden perässä uusille paikkakunnille ja veivät laji mukanaan, ja vähitellen epävirallisesta pelailusta kasvoi sarjatoimintaa.

Milloin Salibandyliitto perustettiin?

Suomen Salibandyliitto perustettiin vuonna 1985. IFF:n perustamisjärjestyslistan mukaan Suomen liitto syntyi 23. syyskuuta 1985, Ruotsin liitto perustettiin 1981, Japanin 1983 ja Sveitsin 1985 huhtikuussa. Kolme vuotta myöhemmin, 1986, Suomi, Ruotsi ja Sveitsi perustivat yhdessä IFF:n.

Liitto huolehtii nykyään lajin kansallisesta toiminnasta: sarjoista, säännöistä, pelipasseista ja maajoukkueista. Sen sääntökirja on IFF:n pelisääntöjen suomennos, joten Suomessa pelataan pääosin samoilla säännöillä kuin kansainvälisissä kisoissa. Kilpailutoiminnasta ja ylimmästä sarjasta lisää kertoo sivu F-liiga.

Miten pelaajamäärä on kasvanut?

Salibandyliiton tunnuslukujen mukaan rekisteröityjä pelaajia oli vuonna 1988 yhteensä 709. Seuraavina vuosina määrä moninkertaistui: vuonna 1991 pelaajia oli 4 197, vuonna 1995 jo 12 768 ja vuonna 2000 yli 28 000. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan lisenssipelaajien määrä kasvoi 1990-luvulla yli kymmenkertaiseksi, ja 1990-lukua on kutsuttu lajin hurjiksi vuosiksi.

Huippu saavutettiin vuonna 2018, jolloin pelaajia oli 61 368. Sen jälkeen luku on laskenut, ja viime vuosina rekisteröityjä pelaajia on ollut noin 50 000. Sarjoissa pelaavia joukkueita oli kaudella 1993-94 yhteensä 463, ja kaudella 2016-17 niitä oli jo 3 001.

Miten laji kasvoi kansainväliseksi?

IFF:n perustamisen jälkeen jäsenmaiden määrä kasvoi tasaisesti. Vuonna 1991 mukaan tulivat Tanska ja Norja, ja vuonna 1993 Tšekki ja Venäjä. Ensimmäiset kansainväliset mestaruuskilpailut olivat Euroopan mestaruuskisat vuonna 1994, ja kaksi vuotta myöhemmin pelattiin ensimmäiset miesten MM-kisat.

Tukholman Globenin loppuottelu vuonna 1996 oli loppuunmyyty, ja se osoitti lajin vetovoiman. Naisten ensimmäiset MM-kisat pelattiin vuonna 1997 Ahvenanmaalla Suomessa ja alle 19-vuotiaiden sarjat lisättiin 2000-luvun alussa. Kisojen koko historiaan pääset sivulla MM-kisojen historia, ja Helsingissä pelattuun turnaukseen perehdyt sivulla Helsinki 2021.

Mikä on lajin asema nyt?

IFF sai täyden IOC-tunnustuksen vuonna 2011, ja laji on ollut mukana World Gamesissa vuodesta 2017. Suomessa salibandy on rekisteröityjen pelaajien määrällä mitattuna kolmanneksi suosituin joukkuepallopeli. Valtakunnallinen ylin sarja kantaa nimeä F-liiga siitä lähtien, kun Salibandyliiga uudistettiin keväällä 2020.

Suuren liikuntatutkimuksen mukaan salibandya ja sählyä harrastaa Suomessa noin 354 000 ihmistä, mikä tekee siitä jalkapallon jälkeen suosituimman palloilulajin harrastajamäärällä mitattuna. Säännöt ja nykyinen kilpailutoiminta on kuvattu sivuilla salibandyn säännöt ja mikä on salibandy.

Mitä 1990-luku muutti?

IFF:n historiakatsauksen mukaan 1990-luvun alku oli kansainvälistymisen aikaa: vuonna 1991 IFF:n jäseniksi liittyivät Tanska ja Norja, vuonna 1992 Unkari ja vuonna 1993 Tšekki ja Venäjä. Vuonna 1994 jäseniksi tulivat Viro, Saksa, Japani, Latvia ja Yhdysvallat. Vuonna 1996 pelattiin ensimmäiset miesten MM-kisat.

Suomessa kasvu näkyy tunnusluvuissa. Jäsenseurojen määrä kasvoi vuoden 1993 luvusta 350 vuoteen 1996 mennessä 600:aan ja vuoteen 2000 mennessä 819:ään. Samalla sarjoissa pelaavien joukkueiden määrä nousi kaudesta 1993-94 kaudelle 1999-00 luvusta 463 lukuun 1 653. Luvut kertovat, miksi 1990-lukua on kutsuttu lajin hurjiksi vuosiksi.

Miten laji on kehittynyt 2000-luvulla?

2000-luvulla laji vakiintui. Pelaajamäärä kasvoi tasaisesti 28 680:stä vuonna 2000 yli 44 000:een vuonna 2010 ja lopulta huippuun 61 368 vuonna 2018. Samalla kansainvälinen toiminta laajeni: ensimmäiset alle 19-vuotiaiden MM-kisat pelattiin 2001, ensimmäiset yliopisto-MM-kisat Ruotsissa 2002 ja IFF otettiin IOC:n tunnustamaksi lajiksi 2011.

Suomessa lajin ylin sarja vaihtoi nimeä keväällä 2020, kun Salibandyliiga muuttui F-liigaksi. Liitto kuvaa muutosta F-liigan strategian jalkauttamiseksi, ja siihen kuuluivat uusi ilme, omat verkkosivut ja somekanavat. Nykyään F-liigaa pelataan sekä miehissä että naisissa, ja lähetyksistä kerrotaan sivulla Salibandy TV. Sarjajärjestelmä, mestarit ja pelaajasiirrot on kuvattu sivuilla F-liiga naiset ja Suomen mestarit.

Mitä historia kertoo lajin nykytilasta?

Pelaajamäärä on laskenut huipusta, mutta salibandy on edelleen yksi Suomen suosituimmista liikuntamuodoista. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan haasteena on erityisesti harrastuspaikkojen ja hallien riittävyys, ja laji on siirtynyt vapaaehtoisten ja harrastajien toiminnasta ammattimaisempaan seura- ja lajiliittotoimintaan. Tämä näkyy myös siinä, että Salibandyliitto ja F-liigan yhtiö hoitavat lajin kaupallista ja urheilullista kehitystä omilla strategioillaan.

Missä lajin kansainvälinen keskus sijaitsee?

IFF:n toimisto on Helsingissä, joten lajin kansainvälinen hallinto on Suomessa. Suomi on myös isännöinyt lajin arvokisoja alusta asti: ensimmäiset miesten EM-kisat vuonna 1994, naisten ensimmäiset MM-kisat Ahvenanmaalla vuonna 1997 ja alle 19-vuotiaiden tyttöjen ensimmäiset MM-kisat vuonna 2004. Kisojen vaiheet on kerätty MM-kisojen historiaan.

Mitkä vuosiluvut kannattaa muistaa?

Jos haluat muistaa vain kolme lukua, ne ovat 1985, jolloin Suomen Salibandyliitto perustettiin, 1986, jolloin IFF perustettiin, ja 1996, jolloin pelattiin ensimmäiset miesten MM-kisat. Näiden ympärille kaikki muu asettuu: 1970-luvun synty Ruotsissa, 1990-luvun nopea kasvu ja 2010-luvun pelaajamäärän huippu.