Säbäopas
Valikko

Mailan jäykkyys eli flex ilmoitetaan millimetreinä, ja pienempi luku tarkoittaa jäykempää vartta. Käytännössä aikuisten mailoissa luvut liikkuvat välillä 23–36: jäykin on 23 ja pehmein 36. Aloittelijalle ja alle 70 kg:n pelaajalle sopii yleensä pehmeämpi, noin 29–36 flex.

Flex-taulukko

Unihoc ryhmittelee flexin kolmeen luokkaan ja antaa lisäksi painoon perustuvan suosituksen. Lukujen välillä on valmistajakohtaista vaihtelua, joten käytä taulukkoa suuntaa antavana.

FlexLuokkaKenelle
30–36pehmeäjuniorit (alle 50 kg), aloittelijat, kevyet pelaajat
26–29keskijäykkäharrastajat, tekniset pelaajat
23–25jäykkäpainavat ja kokeneet pelaajat

Painon mukaan:

Pelaajan painoSuositeltu flex
alle 50 kg31–36
50–70 kg29–31
70–90 kg26–29
yli 90 kg23–26

Unihocin periaate on, että mitä painavampi pelaaja on, sitä jäykempää vartta hän tarvitsee.

Mitä flex tarkoittaa?

Flex mittaa sitä, kuinka paljon varsi taipuu, kun siihen kohdistetaan voima. Pehmeä varsi taipuu helposti ja varastoi laukauksessa energiaa, jäykkä varsi vaatii enemmän voimaa mutta ei anna periksi. IFF:n hyväksyntätestissä varsi kuormitetaan 300 newtonin voimalla kolmen pisteen taivutuskokeessa. Aikuisten mailan (95–114 cm) varren pitää taipua keskimäärin vähintään 23 mm, joten 23 on jäykkyydeltään raja, jonka alle valmistaja ei voi mennä.

Valmistajat ilmoittavat oman flex-lukunsa, eikä Unihoc kerro omassa oppaassaan kuormaa, jolla luku mitataan. Kahden eri merkin samaa lukua ei siksi kannata pitää täysin vastaavana. Lyhyemmille, alle 95 cm:n mailoille IFF käyttää omaa testiään, jossa vaatimus on 10 mm. Lasten mailojen flex-luvut eivät siis ole suoraan verrattavissa aikuisten lukuihin.

Mikä flex aloittelijalle?

Aloittelijalle suositus on pehmeämpi varsi, koska sen kanssa pallo tuntuu helpommin hallittavalta ja laukaus lähtee pienemmälläkin voimalla. Painon mukaan:

  • alle 50 kg: 31–36
  • 50–70 kg: 29–31
  • 70–90 kg: 26–29

Älä osta jäykkää vartta siksi, että proffat käyttävät sellaista. Unihoc sijoittaa jäykän luokan 23–25 kokeneille ja vahvoille pelaajille.

Flex eri pelaajaryhmille

Unihoc antaa jäykkyysluokille myös tyypillisiä käyttäjäryhmiä. Pehmeä luokka 30–36 on tarkoitettu juniori- ja aloittelijapelaajille. Keskijäykkä luokka 26–29 sopii harrastajille, jotka haluavat yhdistää pallontuntuman ja laukausvoiman. Jäykkä luokka 23–25 on kokeneiden ja vahvojen pelaajien käytössä, ja siihen kuuluvat Unihocin sarjoissa esimerkiksi huipputason Pro-, Max-, Carbskin- ja Evolab-mallit.

Käytännön sääntö on yksinkertainen: valitse flex ensin painon mukaan ja hienosäädä sitten pelityylin perusteella. Jos kahden luvun välillä ei osaa päättää, valitse pehmeämpi, kun tekniikka on vielä kehittymässä, ja jäykempi, kun voimaa on enemmän kuin tarkkuutta.

Pelipaikka ja pelityyli

Painon lisäksi tuntumaan vaikuttaa pelityyli. Unihocin mukaan puolustajat valitsevat useammin jäykemmän mailan voiman takia ja hyökkääjät pehmeämmän nopeuden ja tekniikan takia. Sama ohje toteaa, että tämä pätee yleensä, mutta ei aina. Jos tekniikka on vielä kehittymässä, pehmeämpi varsi antaa anteeksi epätarkan osuman paremmin.

Varren jäykkyyden lisäksi vaikuttaa potkupiste eli kohta, josta varsi taipuu. Esimerkiksi Salming kuvaa Q-sarjansa varsien potkupisteen matalaksi, mikä antaa valmistajan mukaan paremman pallokontrollin ja nopean reaktion. Potkupisteelle ei ole yhteistä lukuarvoa, joten sitä vertaillaan valmistajan omien kuvausten kautta.

IFF:n vaatimukset varren jäykkyydelle

IFF testaa jokaisen hyväksyttävän varren. Aikuisten mailoissa (950–1140 mm) varsi kuormitetaan 300 newtonin voimalla keskeltä, ja sen on taivuttava keskimäärin vähintään 23 mm molemmissa suunnissa. Yksittäinen tulos ei saa olla alle 17 mm jäykimmässä suunnassa. Lisäksi varren pitää kestää vähintään 60 mm:n taivutus murtumatta, ja pysyvä muodonmuutos taivutuksen jälkeen saa olla enintään 6 mm.

Lyhyemmille mailoille (750–949 mm) vaatimukset ovat pienemmät: taipuma vähintään 10 mm, yksittäinen tulos vähintään 8 mm, 30 mm:n taivutuksen kestävyys ja enintään 3,5 mm:n pysyvä muodonmuutos. Testi tehdään kuudelle mailalle jokaisesta tyypistä, ja kaikkien on täytettävä vaatimukset.

Yleisiä virheitä jäykkyyden valinnassa

  • Liian jäykkä varsi. Unihoc sijoittaa jäykän luokan 23–25 kokeneille ja vahvoille pelaajille. Kevyelle pelaajalle jäykkä varsi on väärä valinta.
  • Sarjan maineen perässä ostaminen. Valmistajan huippusarja ei ole parempi sinulle, jos paino ja tekniikka eivät vastaa jäykkää lukua.
  • Eri merkkien lukujen vertailu täysin vastaavina. Valmistajan flex on merkin oma luku, eikä Unihoc ilmoita kuormaa, jolla se mitataan.
  • Lyhennyksen unohtaminen. Kun varsi lyhenee, se muuttuu jäykemmäksi, joten lyhennetyn mailan flex ei ole enää täsmälleen sama kuin kaupassa.

Kuinka usein jäykkyyden voi vaihtaa?

Jäykkyyttä ei tarvitse valita kerralla loppuiäksi. Painon, voiman ja tekniikan kehittyessä sopiva flex muuttuu. Unihocin painotaulukko on hyvä tarkistuslista: jos paino on siirtynyt seuraavalle riville, myös suositeltu flex on muuttunut.

Mailan valinta jäykkyyden jälkeen

Kun flex on valittu, siirry mailan pituuteen: Salibandymailan pituus kertoo, miten pituus mitataan. Lapaa ja gripiä käsitellään sivulla Lapa ja grippi. Kaikki valintakriteerit samalla sivulla löytyvät sivulta Salibandymaila – näin valitset, ja eri pelaajatyyppien malleja vertailee Parhaat salibandymailat.

Usein kysyttyä

Onko pienempi flex-luku jäykempi?

On. Flex ilmoittaa varren taipumisen millimetreinä, joten flex 23 on jäykempi kuin flex 30.

Mitä jäykkyyttä naisten maila käyttää?

Unihoc ohjaa painon mukaan: alle 50 kg:n pelaajille pehmeää, 70–90 kg:n pelaajille keskijäykkää. Unihocin mukaan naisten mallit ovat tyypillisesti hieman lyhyempiä ja pehmeämpiä, mutta lopullinen valinta tehdään painon ja pelityylin mukaan.