Säbäopas
Valikko

Salibandymaila valitaan neljän asian mukaan: kumpi käsi on alempana, kuinka pitkä maila ylettyy, kuinka jäykkä varsi on ja millainen lapa sen päässä on. Kun nämä neljä ovat kunnossa, loput on makuasioita. Peleihin kelpaa vain maila, jossa on IFF:n hyväksyntämerkki.

Valintalista

Käy lista läpi tässä järjestyksessä, ja ostopäätös helpottuu.

  1. Kätisyys. Valitse oikeakätinen maila, jos oikea käsi on alempana. Jos vasen käsi on alempana, valitse vasenkätinen.
  2. Pituus. Maila ylettyy pystyyn asetettuna napaan tai hieman sen yläpuolelle, mutta ei rintalastaa korkeammalle.
  3. Jäykkyys. Mitä pienempi flex-luku, sitä jäykempi varsi. Aloittelijalle ja kevyelle pelaajalle sopii pehmeämpi varsi.
  4. Lapa. Lapa vaikuttaa pallon tuntumaan ja laukauksen luonteeseen enemmän kuin moni arvaa.
  5. Hyväksyntä. Tarkista IFF-merkki varresta ja lavasta ennen kuin maksat.

Kumpi käsi?

Mailan kätisyys määräytyy siitä, kumpi käsi pitää mailaa alempana. Unihocin ohjeen mukaan oikea käsi alhaalla tarkoittaa oikeakätistä mailaa ja vasen käsi alhaalla vasenkätistä. Ota maila kauppaan käteen niin kuin pelaisit ja katso, kumpi käsi asettuu luonnostaan alas.

Ota maila kauppaan tai harjoituksiin käteen ja kokeile molempia, jos olet aloittamassa lajia. Oikea valinta on se, jolla pallon käsittely tuntuu luontevalta molemmille puolille.

Kuinka pitkä maila?

Pituuden perussääntö on yksinkertainen: maila ylettyy napaan tai hieman sen yli. Unihocin ohje antaa rajaksi navan ja rintalastan välin. Nuorilla on lupa ottaa hieman pidempi maila kasvun varalle, kunhan se ei ylitä rintakorkeutta.

Valmistajien taulukoissa luku tarkoittaa yleensä pelkkää vartta ilman lapaa. Lapa lisää kokonaispituuteen noin 8–10 cm. IFF käyttää yhtenäistä mittaa, jossa mailan pituus on varsi plus 10 cm: 85–104 cm:n varret vastaavat 95–114 cm:n mailoja. Sääntöjen yläraja on 114 cm.

Pelaajan pituusVarren pituus (ilman lapaa)
110–120 cm70–75 cm
120–130 cm75–80 cm
130–140 cm80–85 cm
140–150 cm85–90 cm
150–160 cm90–95 cm
160–170 cm95–100 cm
170–180 cm100–104 cm

Taulukko on Unihocin ohje, ja saman valmistajan eri oppaat antavat hieman eri lukuja. Käytä taulukkoa suuntaa antavana ja napatestiä viimeisenä sanana. Tarkemmat ohjeet ja mitoitus: Salibandymailan pituus.

Mikä jäykkyys?

Jäykkyys eli flex ilmoitetaan millimetreinä. Se kertoo, kuinka paljon varsi taipuu kuormituksessa, joten pienempi luku tarkoittaa jäykempää vartta. Unihocin luokittelu on seuraava.

FlexLuonneKenelle
30–36pehmeäjuniorit, alle 50 kg
26–29keskijäykkäharrastajat
23–25jäykkäkokeneet ja vahvat pelaajat

Nyrkkisääntö on, että mitä painavampi pelaaja, sitä jäykempi varsi. Puolustajat pelaavat usein jäykemmällä, hyökkääjät pehmeämmällä, mutta tämä ei ole sääntö vaan taipumus. IFF:n testissä aikuisten mailan varren pitää taipua vähintään 23 mm, joten 23 on käytännössä jäykin saatavilla oleva luku. Katso koko taulukko painon mukaan sivulta Mailan jäykkyys.

Millainen lapa?

Lapa on mailan pehmeä osa ja ratkaisee, miten pallo tarttuu. Unihoc kuvaa omat lapamallinsa näin: Unilite on monipuolinen ja kaareva, Evolite hieman suurempi syöttöihin ja laukauksiin, Epic suosittu vetolaukauksiin ja Player helppo ja vähän kaareva aloittelijalle. Muillakin valmistajilla on omat nimensä samoille tyypeille.

Lapa voidaan vaihtaa, mutta vain samaa merkkiä olevaan lapaan, joka on hyväksytty kyseisen varren kanssa. Lavan taivutus ja kuumennus sekä gripin vaihto on käyty läpi sivulla Lapa ja grippi.

Mistä osista maila koostuu?

Maila koostuu varresta, lavasta ja gripistä. Varsi on yleensä hiilikuitua ja lapa muovia. Varren yläpäätä sulkee pääty eli nuppi, jonka IFF:n materiaalimääräykset vaativat. Varren halkaisija saa olla enintään 35 mm, ja varren pitää olla suora: kuormittamattomana se mahtuu kahden 50 mm:n etäisyydellä olevan yhdensuuntaisen viivan väliin.

Varressa on gripviiva, jonka yläpuolelle gripin saa teipata. Viivan on oltava näkyvä vähintään 80 prosentilla varren ympärysmitasta, ja se sijaitsee noin 375 mm päässä varren yläpäästä (toleranssi 20 mm). Lapa kiinnitetään varteen niin, ettei se irtoa pelissä: IFF vaatii kiinteän kiinnityksen valmiiseen reikään niitillä tai ruuvilla. Vapaasti napsahtavat kiinnitykset on kielletty.

Mistä tunnistan hyväksytyn mailan?

IFF:n hyväksyntämerkki on kahdessa paikassa. Varressa se on tarrana tai painatuksena gripin ja varren tai lavan välissä. Lavassa se on kohokuvioitu lavan pintaan vähintään 5 mm:n korkuisina merkkeinä, ja viereen on kohokuvioitu myös merkin nimi.

Merkki kertoo, että tuote on läpäissyt testit, jotka koskevat muun muassa varren jäykkyyttä, iskunkestoa ja lavan vääntölujuutta. Hyväksytyt yhdistelmät löytyvät IFF:n sertifioitujen tuotteiden tietokannasta. Jos ostat käytetyn mailan, katso erityisesti, että merkki on olemassa sekä varressa että lavassa. Ilman merkkiä maila luetaan aina hyväksymättömäksi.

Miten mailaa tarkastetaan ottelussa?

Erotuomarit päättävät varusteiden tarkastuksesta, ja tarkastus voidaan tehdä ennen ottelua ja sen aikana. Joukkueen kapteeni voi pyytää koukun mittauksen, hyväksyntämerkin tarkastuksen tai varren ja lavan yhdistelmän tarkastuksen. Tarkastus tehdään vasta pelikatkon aikana, ja jokainen joukkue saa pyytää vain yhden tarkastuksen yhtä katkoa kohden.

Seuraukset ovat selvät:

  • Hyväksymätön maila, eri merkkien osista koottu maila tai liian leveä koukku johtaa tekniseen ottelurangaistukseen.
  • Jos tarkastus on pyydetty ja maila on kunnossa, pyytäneen joukkueen kapteeni istuu pienen eli kahden minuutin penkkirangaistuksen.
  • Viallinen maila korjataan tai vaihdetaan, ja pelaaja voi jatkaa ottelua sen jälkeen.

Maila eri pelaajille

Valmistajat ryhmittelevät mailansa karkeasti kolmeen tasoon, ja jako auttaa rajaamaan valikoimaa. Unihoc sijoittaa omat nuorten ja harrastajien mallinsa (Prodigy, Composite) pehmeämpään päähän, keskijäykät ja jäykemmät (Pro, Max, Carbskin, Evolab) kokeneille pelaajille. Muillakin merkeillä on vastaava porrastus, vaikka sarjojen nimet vaihtelevat.

  • Lapsi ja nuori. Lyhyt, pehmeä ja kevyt maila, jossa on helposti hallittava lapa. Katso erikseen Lasten salibandymaila.
  • Aloittelija ja harrastaja. Hyväksytty, pituudeltaan oikea ja keskijäykkä tai pehmeä maila riittää hyvin. Jäykkyys valitaan painon mukaan.
  • Kokenut pelaaja. Pelityyli, pelipaikka ja oma tuntuma ratkaisevat. Puolustajat valitsevat Unihocin mukaan usein jäykemmän, hyökkääjät pehmeämmän mailan.
  • Naiset. Unihocin naisten mallit ovat tyypillisesti hieman lyhyempiä ja pehmeämpiä kuin miesten.

Maalivahdit pelaavat ilman mailaa, joten heidän varusteensa löytyvät sivulta Maalivahdin varusteet. Eri mailasarjoja vertailee Parhaat salibandymailat.

Näin ostat mailan kaupassa

  1. Päätä kätisyys ja kokeile mailaa kädessä niin kuin pelaisit.
  2. Katso pituustaulukosta varren pituus ja varmista, onko kaupan luku varren vai koko mailan pituus.
  3. Valitse flex painon ja pelityylin mukaan.
  4. Tarkista hyväksyntämerkki varresta ja lavasta ja varmista, että molemmat ovat samaa merkkiä.
  5. Päätä, haluatko valmiin mailan vai erillisen varren ja lavan. Jälkimmäinen antaa enemmän säätövaraa, mutta lapa on aina valittava saman merkin valikoimasta.

Mitä säännöt sanovat mailasta?

IFF:n materiaalimääräysten mukaan koko maila saa painaa enintään 380 g gripin kanssa ja olla enintään 114 cm pitkä. Lavan kaaren, eli koukun, enimmäisarvo on 30 mm. Lapa saa olla enintään 270 mm pitkä, ja sen korkeus on 72–80 mm.

Maila ei saa olla sekakokoonpano. Eri merkkien varsi ja lapa yhdessä eivät kelpaa virallisissa otteluissa, ja ottelussa tällainen maila johtaa tekniseen ottelurangaistukseen, samoin kuin maila ilman hyväksyntämerkkiä. Pelien sääntöjä käydään läpi sivulla Salibandyn säännöt.

Varren saa lyhentää, mutta vain yläpäästä. Alapään eli lavan puolen lyhentäminen on kiellettyä. Lapaa saa taivuttaa pituussuunnassa, mutta hiominen ja sulattaminen ovat kiellettyjä.

Mistä aloittaa?

Aloittelijalle riittää hyväksytty, kohtuullisen pehmeä ja oikean mittainen maila. Lapselle kannattaa lukea erikseen Lasten salibandymaila. Merkkien eroista kertoo Salibandymailamerkit, ja koko lajin aloitus löytyy sivulta Aloita salibandy.