Säbäopas
Valikko

Salibandyn vedonlyöntiskandaali tarkoittaa tapausta, jossa SUEK selvitti yli sadan F-liigan ja Inssi-Divarin pelaajan ja toimihenkilön lyöneen vetoa oman sarjansa otteluista. Salibandyliiton kilpailu- ja kurinpitoryhmä määräsi 80 henkilöä kilpailukieltoon. Tutkinnan mukaan otteluiden tuloksiin ei vaikutettu: kyse oli sääntörikkomuksista, ei sopupeleistä.

Tapaus yhdellä silmäyksellä

KysymysVastaus
Mitä tapahtui?Sarjan pelaajat ja toimihenkilöt löivät vetoa oman sarjansa otteluista, vaikka se on kielletty
Kuka tutki?Suomen urheilun eettinen keskus SUEK
Kuka päätti rangaistuksista?Salibandyliiton F-liigan kilpailu- ja kurinpitoryhmä
Tutkittujen määräRunsaat sata pelaajaa ja toimihenkilöä
VetojaYli tuhat vetoa F-liigan ja Inssi-Divarin otteluihin neljän kauden aikana
Rangaistukset80 määräaikaista kilpailukieltoa
Löytyikö manipulaatiota?Ei
Nimet julkisuuteen?Ei

Miten tutkinta alkoi

Tutkinnan taustalla oli Veikkauksen havainto epätavallisesta vedonlyönnistä miesten MM-kisojen Suomi–Norja-ottelussa joulukuussa 2024. Veikkaus toimitti SUEKille tietoja pelatuista vedoista, ja tutkinta laajeni kattamaan pelaajien ja toimihenkilöiden vedonlyönnin F-liigassa ja Inssi-Divarissa. Veikkaus on valtion omistama rahapeliyhtiö; sen toiminnasta kerrotaan sivulla Veikkaus.

SUEK tarkasteli vuosien 2021–2025 vedonlyöntiä. Tutkittujen joukossa oli pelaajia, urheilujohtajia, managereita, apuvalmentajia ja huoltajia. Kymmenen useimmin sääntöjä rikkonutta henkilöä vastasi noin 80 prosentista rikkomuksista, ja osa vedoista kohdistui oman joukkueen otteluihin, myös joukkueen tappioon.

Kaksi ottelua erityistarkastelussa

SUEK nosti esiin kaksi ottelua, joissa epäiltiin kokoonpanotiedon levinneen ennen julkistamista.

  • Miesten MM-kisojen Suomi–Norja-ottelu joulukuussa 2024. Veikkaus havaitsi vedonlyöntiä ennen kokoonpanojen julkistamista. Haastatellut kielsivät tiedon jakamisen. Viisi ottelua koskevaa tapausta oli yhä käsittelyssä, kun muut päätökset annettiin.
  • F-liigan Classic–SPV-ottelu keväällä 2025. Joukkue oli tiedottanut sisäisesti kokoonpanovaikeuksista ennen julkistusta, ja tieto levisi laajemmalle joukolle. SUEKin arvion mukaan sisäpiiritiedon väärinkäytöstä vedonlyöntiin ei ollut näyttöä.

Kokoonpanotiedon merkityksestä vedonlyönnissä on kerrottu sivulla ottelun analysointi.

Tapahtumien kulku

Tutkinta eteni kolmessa vaiheessa:

  1. Havainto. Veikkaus huomasi joulukuussa 2024 poikkeavaa vedonlyöntiä miesten MM-kisojen Suomi–Norja-ottelussa. Kevään 2025 aikana huomio kiinnittyi myös F-liigan Classic–SPV-otteluun.
  2. Tutkinta. SUEK toimitti tutkinnan osia Salibandyliitolle syksyn 2025 aikana, ja lopullinen tutkinta valmistui lokakuun alussa.
  3. Päätökset. Kilpailu- ja kurinpitoryhmä antoi seuraamuspäätökset joulukuun 2025 alussa. Tämän jälkeen liitto ja F-liiga ilmoittivat ennaltaehkäisevistä toimista.

SUEK totesi raportissaan, ettei sillä ollut toimivaltaa tutkia yhtä epäiltyä tapausta, jossa pelaaja oli mahdollisesti käyttänyt toisen henkilön vedonlyöntitiliä merkittäviin panoksiin.

Mitä sääntö kieltää

Salibandyliiton kilpailusääntöjen vedonlyöntikielto koskee F-liigan ja Inssi-Divarin pelaajia, toimihenkilöitä ja muita seuran läheisiä toimijoita. He eivät saa lyödä vetoa oman sarjansa otteluista, ja kiellossa ei ole panosrajaa. Ratkaisevaa ei ole, onko veto voitollinen tai onko pelaaja vaikuttanut tulokseen: pelkkä veto oman sarjan otteluun on rikkomus. Rangaistukset olivat Ylen mukaan salibandyn historian rajuimmat.

Mitä tapaus ei ollut

Tapaus ei ollut sopupelikohu. SUEK ja liitto totesivat, ettei kilpailumanipulaatiota eli otteluiden tulosten ohjaamista ollut tapahtunut. Tämä on tärkeä ero, koska sopupelit ovat lajin uskottavuudelle paljon vakavampi uhka. Tapaus oli silti vakava: rikkomuksia oli runsaasti, ja vedonlyönti kohdistui joskus omaan joukkueeseen, myös sen tappioon. Liitto kiristi sääntöjään ja lisäsi eettistä koulutusta.

Luvut tiivistettynä

  • Tutkittuja: 114 pelaajaa ja toimihenkilöä (SUEK); liitto kertoo haastatelluiksi 115 henkilöä.
  • Vetoja: yli tuhat vetoa neljän kauden aikana.
  • Suurin yksittäinen vedonlyöjä: 184 vetoa.
  • Kymmenen aktiivisinta: noin 80 prosenttia kaikista rikkomuksista.
  • Kilpailukieltoja: 80.
  • Ei seuraamusta: 20 henkilöä, koska heidän vetonsa jäivät kieltosäännön ulkopuolelle.
  • Käsittelyssä: viisi Suomi–Norja-ottelun vedonlyöntiin liittyvää tapausta.

Tapaukset koskivat F-liigan ja Inssi-Divarin miehiä, mukaan lukien alemmissa sarjoissa ja ulkomailla pelaavat pelaajat.

Rangaistukset

Kilpailu- ja kurinpitoryhmän päätökset annettiin joulukuussa 2025. Kilpailukielto tuli voimaan välittömästi, ja kaikki kiellot olivat määräaikaisia.

RangaistusHenkilöitä
Kilpailukielto tammikuun 2026 loppuun73
Kilpailukielto helmikuun 2026 loppuun5
Kilpailukielto maaliskuun 2026 loppuun1
Kilpailukielto kesäkuun 2026 loppuun1
Yhteensä80

Lisäksi kolmessa tapauksessa kurinpitoryhmällä ei ollut toimivaltaa, seitsemän tapausta oli vanhentunut ja 20 henkilöä jäi ilman seuraamusta, koska heidän vetonsa eivät kuuluneet kieltosäännön piiriin. Sääntö tuntee vain yhden seuraamuksen: myös pienestä vedosta seuraa kilpailukielto, eikä esimerkiksi varoitus ole kurinpitoryhmän käytettävissä.

Miksi nimiä ei julkaistu

Liitto kuuli useita juristeja sekä opetus- ja kulttuuriministeriötä, Olympiakomiteaa, SUEKia ja Veikkausta. Johtopäätös oli, että nimien julkaisemiseen liittyi merkittäviä riskejä EU:n tietosuojasäännösten kannalta ja pitkien oikeusprosessien mahdollisuus. Siksi nimiä ei julkaistu.

Mitä tapaus kertoo vedonlyönnin valvonnasta

Tapaus osoitti, että vedonlyönnin valvonta toimii ketjuna. Rahapeliyhtiö havaitsee poikkeaman omasta datastaan ja ilmoittaa siitä, urheilun eettinen keskus tutkii, ja urheiluliiton kurinpitoelin päättää seuraamuksista. Veikkaus kertoi, että sen toimittama aineisto oli kattava ja yksityiskohtainen, minkä ansiosta rikkomukset voitiin dokumentoida selvästi. Kansainvälisesti sama valvonta nojaa rahapeliyhtiöiden tietojenvaihtoon, jota Veikkaus tekee ULIS-yhteistyössä.

Pelaajan tai toimihenkilön kannalta opetus on yksinkertainen: kielto koskee oman sarjan otteluita, eikä kynnystä ole. Kaudesta 2026–27 kielto kattaa lisäksi sisäpiiritiedon käytön ja kolmannet osapuolet.

Tutkinnan rajat

Kaikkea ei saatu selville. SUEKilla ei ollut toimivaltaa tutkia tapausta, jossa pelaaja oli mahdollisesti käyttänyt toisen henkilön tiliä suuriin panoksiin. Viisi Suomi–Norja-ottelun vedonlyöntiin liittyvää tapausta jäi päätösten antamishetkellä käsittelyyn, ja kolmessa tapauksessa kurinpitoryhmällä ei ollut toimivaltaa. Lisäksi nimet eivät ole julkisia, joten yksittäisten henkilöiden tai seurojen tilanteesta ei voi päätellä mitään. Tämä on syytä muistaa, kun tapausta kommentoidaan: pelkkä tieto 80 kilpailukiellosta ei kerro, mihin joukkueisiin kiellot kohdistuivat.

Mitä muuttui

Liitto ja F-liiga ilmoittivat useista toimista: SUEKin eettinen koulutus tulee pakolliseksi F-liigan pelaajille ja toimihenkilöille vuosittain ja laajenee Inssi-Divariin, sopimusten ja sääntöjen vedonlyöntiehdot tiukkenevat, ja yhteistyötä SUEKin ja Veikkauksen kanssa vahvistetaan. Kauden 2026–27 kilpailusäännöissä vedonlyöntikielto kattaa jatkossa sisäpiiritiedon käytön (aiemmin kiellettyä oli vain sen jakaminen) sekä kolmannet osapuolet, ja kilpailukiellon rinnalle on lisätty toimintakielto.

Käytännön kysymyksiin pelaajan oikeuksista ja sarjan rakenteesta vastaavat sivut F-liigan vedonlyönti ja miesten F-liiga.

Usein kysyttyä

Oliko salibandyssa sopupelejä?

Ei. SUEKin tutkimuksissa ei löytynyt kilpailumanipulaatiota eli sopupelejä. Rangaistukset koskivat sääntöjen vastaista vedonlyöntiä omaan sarjaan, ei otteluiden tuloksiin vaikuttamista.

Julkaistiinko kilpailukieltoon joutuneiden nimet?

Ei. Salibandyliitto ja F-liiga päättivät olla julkaisematta nimiä tietosuojasäännösten ja suhteellisuusperiaatteen vuoksi.

Miksi asiaa ei viety poliisille?

SUEK ei vienyt asiaa poliisille, koska tutkinnassa todettiin vedonlyöntisääntöjen rikkomuksia, ei manipulaatiota. Veikkaus ilmoitti, ettei se tee asiasta rikosilmoitusta.