Salibandypallo

Hyväksytyn salibandypallon tiedot

Alla oleva taulukko kokoaa IFF:n sertifiointisääntöjen vaatimukset. Valmistajan pitää pysyä näissä rajoissa, jotta pallo saa IFF-merkin.

Pinnan pitää olla tasainen. Pinnan kuviointi saa olla korkeintaan 0,5 mm syvä, ja pinnan karheudelle on annettu oma raja-arvo.

Montako reikää pallossa on?

Reikiä on 26. Reikien lukumäärä on kiinteä vaatimus, joten ottelukäyttöön hyväksytyssä pallossa ei ole muita vaihtoehtoja.

Mitä mitat tarkoittavat käytännössä?

Paino 23 ± 1 grammaa tarkoittaa, että hyväksytty pallo painaa 22–24 grammaa. Halkaisija 72 ± 1 millimetriä pitää pallon 71–73 millimetrin välillä. Reiät ovat 9–11 millimetrin kokoisia. Pinnan karheudelle on annettu raja-arvo, joten valmistajat voivat valita rajojen sisällä oman pintansa.

Miten pallo testataan?

Pallon IFF-merkki ei ole pelkkä tarra. Sertifioinnissa testataan kymmenen palloa kustakin pallotyypistä, ja kaikkien on täytettävä vaatimukset. Testissä mitataan paino, halkaisija, pinnan karheus, reikien lukumäärä, materiaalin ja saumakohdan murtolujuus sekä kimmoisuus. Kimmoisuudelle on annettu vaatimus 790 ± 50 mm, mikä pitää pallon pomppimisen samanlaisena eri valmistajilla.

Valmistaja saa merkitä palloon oman nimensä tai tuotenimensä sauman viereen, mutta painatus ei saa peittää kuin enintään kymmenesosan pallon pinnasta. IFF-merkki painetaan kohokuvioon, jotta se ei kulu pelissä pois.

Mistä tunnistaa IFF-hyväksytyn pallon?

Katso pallon pintaa. Hyväksytyssä pallossa on kohokuvioitu IFF:n sertifiointimerkki, joka on samaa väriä kuin pallo ja riittävän suuri luettavaksi. Valmistajan nimi tai tuotenimi saa näkyä pienellä painatuksella saumakohdassa, enintään 5 mm korkeana, ja kaikki painatus saa peittää enintään kymmenesosan pinnasta.

Jos palloa ei ole merkitty, se kelpaa pihapeleihin ja harjoitteluun, mutta ei virallisiin otteluihin. Pelisääntöjen mukaan pelipallon on oltava IFF:n hyväksymä ja merkitty.

Minkä värinen pallo valitaan?

Säännöt sallivat vain yksivärisen, ei-fluoresoivan pinnan, eikä pallon sisäpuolikaan saa olla fluoresoiva. Pallolla voi olla pinnan lisäksi toinen väri sisällä.

IFF pidättää yksinoikeuden viralliseen ottelupalloon valitsemaansa väriin. Kansalliset liitot saavat hyväksyä muitakin kuin valkoisia, vaniljan värisiä tai punaisia palloja omiin sarjoihinsa. Sarjapeleissä pallon värin ja merkin kertoo järjestävä taho, joten seuran tai sarjan ohjeesta kannattaa tarkistaa väri ennen kuin ostaa pallosäkillisen.

Ottelupallo ja harjoituspallo

Kaikki harjoituksiin ostetut pallot eivät ole samanlaisia. Ottelupalloksi kelpaa vain IFF:n hyväksymä ja merkitty pallo, ja sen ulkopinta on yksivärinen. Monivärisiä pakkauksia myydään yleensä harjoitus- ja vapaa-ajankäyttöön, koska sarjapeleissä pallon värin määrää järjestäjä. Oikean värin voi tarkistaa seuralta tai sarjan ohjeesta.

Koti- ja pihapelit eivät vaadi hyväksyttyä palloa, mutta hyväksytty pallo antaa saman tuntuman kuin salilla. Pallosäkki tai pallopussi auttaa pitämään harjoituspallot koossa. Tarvikkeista kerrotaan sivulla mailakassi ja reppu.

Mihin palloa tarvitaan ottelun ulkopuolella?

Pallon mitat ja rakenne on suunniteltu otteluun, mutta samaa pallotyyppiä käytetään myös harjoituksissa, koulun liikuntatunneilla ja kotona. Kun pallo on sama kuin ottelussa, mailan ja lavan tuntuma on harjoituksessa sama kuin pelissä.

Pallo pelissä

Jos pallo vaurioituu kesken ottelun tahattomasti tai se ei ole enää kunnolla pelattavissa, tuomarit keskeyttävät pelin. Käytännössä ottelussa on siksi varapalloja valmiina, ja seurat pitävät harjoituksiin omaa pallovarastoa.

Pelisäännöt velvoittavat käyttämään IFF:n hyväksymää ja merkittyä palloa. IFF toteaa sääntöjen selitysosassa, että pallon merkintä on helppo tunnistaa, koska IFF:n logo on osa hyväksyntämerkkiä. Maalien, mailojen, kaukalon laitojen ja pallojen merkinnät toimivat samalla periaatteella.

Pallo ja maila yhdessä

Pallon lisäksi myös mailan lavan mitat on rajattu IFF:n määräyksissä. Lavan pituus saa olla enintään 270 mm, korkeus 72–80 mm ja koveruus enintään 12 mm, ja lavan koukku saa pelissä olla enintään 30 mm. Sekä pallon että mailan hyväksyntämerkki ovat siis ehto ottelukäytössä.

Valintalista ennen ostoa

• Onko pallossa IFF-merkki? Ilman sitä pallo ei kelpaa otteluun.
• Käytetäänkö palloa ottelussa vai harjoituksissa? Ottelupalloksi valitaan sarjan vaatima väri.
• Onko pallo yksivärinen ja ei-fluoresoiva, jos sillä pelataan sarjaottelua?
• Montako palloa harjoituksiin tarvitaan? Joukkueharjoitukseen tarvitaan useita, ja niiden säilytykseen on omat pallopussit ja verkot.
• Pelataanko pallolla ulkona kovalla alustalla? Epätasainen pinta kuluttaa palloa nopeasti, joten kotipihalle kannattaa pitää oma pallo erillään ottelupalloista.

Pallon ja lavan pitää toimia yhdessä. Lavan kovuudesta ja koukusta kerrotaan sivulla mailan lapa ja grippi. Kentän ja maalien mitoista löytyy tietoa sivuilta kenttä ja kaukalo sekä salibandymaali. Säännöt kokonaisuutena löytyvät sivulta salibandyn säännöt.